Cos I'm different

Saga puristi kätensä nyrkkiin. Hänen teki mieli haistattaa tytölle pitkät paskat ja vetäistä turpaan, mutta ravisti päätään heilauttaen hiukset pois silmiltään ja nojasi vain seinään/käsiinsä jotka olivat selän takana ilmeettömä suoraan katsoen, mutta vilkaisi sitten valvojaansa nyökäten anteeksipyytävästi.
"Pahoittelen Valvoja Don. En vain voinut sille mitään, tottumuksesta, tiedättehän" Saga jatkoi asiallisesti selkö suorana ja jatkoi katsomistaan suoraan eteen.

Mila katsahti häneen. ''No kyllä huomaa sinulla olevan mukavia muistoja , että ainakin osa näistä 'alhaisista paskoista' tietää.'' Hän katsahti Donia ''Saata vain huoneeseensa, olkoot sitten poissa tämän päivän, tai ainaki tämän tunnin rauhoittumassa, kunhan ei ala riehumaan ettet sinäkin menetä malttiasi. En jaksaisi katsella niitä haavojasi.'' Hän heilautti vähän kättään ja huokaisi.

Don katsoi Sagaa ''No yritä hillitä vähän ensikerralla..'' hän murahti ja vilkaisi Milaa. Hän meni Lazarielin viereen. ''no mennäänkö sistten..'' Hän sanoi hieman väsyneesti.

"Pysy sinä helvetti poissa päästäni! Sen sisältö ei todellakaan kuulu sinulle eikä kenellekään teille!" Lazariel huusi ja kääntyi samassa kannoillaan. Ja nyt hän oli vihainen... Siis oikeasti vihainen.
"Ja sinä pysy helvetin kaukana minusta! Minun ei todellakaan tarvitse totella sinua eikä ketään muutakaan teistä kusipäistä täällä!" Tyttö rääkäisi ja puristi molemmat kätensä nyrkkiin.

//Ai niin, unohdin hahmolomakkeessa sanoa, että Lazariel on epävakaa psyko-/telekineetikko, mutta se nyt on vaan sellanen pikkujuttu, jota se ei halliste mitenkään päin//

"Yes sire"
Saga nyökkäsi pahoitellen ja nosti sen jälkeen päänsä katsoen luokkaa jäätävällä katseellaan huokaisten avaamatta suutaan.

//Minä painun nukkumaan siis :)) Öitä vain :] <3//

''Nyt riitti.. Nyt ... niin.. HELVETIN.. riitti... '' Donilla meni pinna ja hän alkoi kasvaa pituutta ja luut rutisivat vaihtaessaan paikkaa ja kasvaessaan. Siteet ilmestyivät hänen silmiinsä ja niskan ja selän selkäranka alkoi näkyä lihaksineen ja jänteineen. Häntä ilmestyi ja kuono alkoi erkaantua muusta naamasta. ''NYT OLISI PAREMPI LAITTAA SITÄ JALKAA TOISEN ETEEN JA VÄHÄN HELVETIN ÄKKIÄ!'' Hän karjui jylisevällä äänellä.

Dinjin toljotti Donia silmät suurina. Hän oli lopettanut soittamisen ajat sitten. ''oho...'' hän sanoi hiljaa.

Mila huokaisi ja katsoi Sagaa ''Menetkö katsomaan etteivät he tapa toisiaan tuossa käytävällä.. ja kutsu joku.. valvoja vähän auttamaan sen Donin rauhoittamisessa.''

Lazariel kyyristyi kumaraan ja kallisti päätään. Hän ei tuntenut siinä mielentilassa mitään pelkoa, sellainenhan pikkuzombileikki oli. Vaaraa päin vaikka nauramalla, kunhan jostain saa haukattua. Hän tiesi ottavansa yhteen aivan väärän tyypin kanssa ja varmaan häneen sattuisi, mutta mitä väliä sillä oli? Hän oli tottunut kipuun, eikä se ollut mitään uutta hänelle enää. "Anna tulla... No niin, anna tulla, helvetin kovis.."

//no nyt on pirut irti ja seinillä XD//

// HELL YEAH XD Juu donin tähikuva on sit tossa mulla kuvana XD //

Don katsoi häntä siteidensä läpi ja murisi uhkaavasti, Hänen pieni järjenhäivänsä kielsi häntä repimästä Lazarielin päätä irti vaikka olisi niin mielellään tehnyt sen. sen sijaan hän astui uhkaavasti lähemmäs ja hän näytti armottoman isolta pienellä käytävällä. Lattialle tippui muutama veripisara hänen kaulansa jäännöksistä.

Mila huokasi ja sulki oven. Hän laittoi viestin valvojien huoneeseen että olisi nyt kaksi zombin tapaista riehumassa musiikinluokan edessä.

// ÄÄä en tiiä miten rajua toimintaa saa olla XD //

//hemmetti ku ridi meni nukkumaan, ku olisin tehny toisen hahmon//

Lazariel katsoi toista hiljaisena ja kyyristyi alemmas. Tästä tulisi kivaa. Kunhan kaulan katkomiset estäisi... Saisi vähän päästellä höyryjä ja sitä luokkaa.. "No? Pelottaako? Tuliko hauvalla pupu pöksyyn? Anna helvetti soikoon tulla jo!"

''Ei vani erityisemmin huvittaisi repiä päätäsi irti, muut katsos eivät katsoisi erityisen hyvällä'' Hän astahti lähemmäs ja huitaisi kädellään kohti Lazarielin kaulaa. Hän oli nopea liikkeissään harjoittelun takia. Hän piti toisen kätensä valmiina tarttumaan tämän päähän jos hän ei saisi otetta kaulasta

// No kökkö ku ei tiiä et miten rajua saa ollaaa XD tulee varmaa aika luuseria tää ja ku pitää käyttää sitä ehdollistavaa sanamuotoo XD//

//sitä se teettää//

Lazariel siirtyi kauemmas toisesta ketterästi ja nauroi. Ei hän niin helposti tuolle elukalle antautuisi. Ei tuo ollut ainut, joka oli treenannut, olihan Lazarielista kuitenkin yritetty tehdä tappoasetta sotia varten... Mitähän tästä tulisi? No ei ainakaan mitään nättiä.

Don virnisti. Kerrankin ei ketään pientä etanaa jota pitäisi hieman taputtaa selkään. ''No? käy päälle itse vai etkö osaa muuta kuin väistellä muita? saatanan kakara joka ei osaa muuta kuin aukoa päätään'' Hän virnisti.

Lazariel kallisti päätään ja siristi silmiään. "Mitä helvettiä sinä sitä turpaasi auot, elukka? Olet säälittävä, kun et saa edes kiinni.."

//hieman lyhyt//

// nonyt tulee lyhyitä kun tapellaan ja pitää ootttaa mitä se toine sanoo/tekee XD//

''En niin säälittävä etten edes yrittäisi . Olet pelkuri kun et uskalla hyökätä itse. Auot päätäsi mutta et uskalla tehdä mitään, pikkulikka.'' Hän virnisti ja suoristautui täyteen pituuteensa. Hän oli kuitenkin valmiina toimintaan vaikkei näyttänytkään siltä. Häntä pänni niin hirveästi tämän käytös ettei ollut vielä lähelläkään palautumista. Hän huitaisi uudellen ponnettomasti.

Lazariel nauroi taas ja venytteli sitten pienesti.
"Ei vain kuulu tapoihini leikkiä pienten uhmakkaiden elukoiden kanssa, varsinkin, kun et edes ota tätä tosissasi", tyttö totesi ja pyyhkäisi verta kasvoiltaan. "Muistutat minua lähinnä siitä, miten meitä koulutettiin geenimanipuloitujen susien kanssa... Rääkättyjen, revittyjen ja uudelleenmuokattujen raatojen kanssa."

''No sori vaan tuottaa pettymys pikkulikka, mutta olen ihan tappeluissa haavani saanut .'' Hän murisi hiljaa. ''No oletko pelkuri vai auotko päätäsi vain vai osaatko tapella ollenkaan? tuollainen pieni rääpäle'' Hän naurahti ja tuli lähemmäs.

Lazariel murisi ja kyyristi selkänsä, samalla kun piikit hänen selässään kasvoivat pituutta. "Näytät silti säälittävältä... Juuri sellaiselta rääkätyltä hurtalta, joilta katkoin niskoja.." Tyttö nauroi, provosoiden ja otti toisella kädellä seinästä tukea, helvetti räjähtäisi pian irti...

Don virnisti ''No tältä hurtalta ei niin niskaa murretakkaan. no nytkö jo väsyttää?'' Hän naurahti kun hän otti seinästä tukea. Hän tiesi hyvin ettei tämä väsymyksestä seinää tuekseen ottanut, hän oli valmis tähän.. ja tästä tulisi rumaa jälkeä.

Mila huokaisi luokassa ja katsoi oppilaita. ''Noniin riehukoot siellä käytävässä sitten. Katsokaa taululta ohjeita sitten kun sen jääkerros sulaa pois.. '' Hän vaihtoi kappaletta ja jää ja kuurankukat alkoivat sulaa ikkunoista ja taululta.

Dinjin katsoi vieläkin ovea hetken aikaa mutta otti sitten tavaransa ja alkoi tehdä taulun tehtäviä. *helppoja.. Musiikin historiaa* hän ajatteli tehdessään tehtäviä. Kuvat olivat pysähtyneet eri asentoihin kuin mihin hän oli ne piirtänyt.

//Hemmetti, jonku pitää oikeasti rauhottaa nuo, ennen ku ne tappaa toisensa XD//

Lazariel katsoi toista ja sulki silmänsä. Nyt hän halusi vain tuhota koko paikan ympäriltään. Tyttö puristi silmiään tiiviimmin kiinni ja irrotti palan seinästä käteensä. Niin siinä vain kävi, kun suututti psyko- ja telekineettisen zombin.

Clemens saapuu paikalle jossa Don ja Lazariel tappelevat. Clemens sanoo vihaisena:” Nyt loppu tuo tappeleminen! Heti paikalla! Don lähdet mukaani! Lazariel mene huoneeseesi! Se on käsky!”

Lazariel pudotti seinänpalan kädestään ja venytteli pienesti. "Mutta minusta kun tuntuu, että en ota käskyjä sinulta, enkä oikeastaan keneltäkään muultakaan. Ole kuka olet, mutta ei... En nyt, enkä koskaan, olen kurkkuani myöten täynnä teitä kaikkia ylimielisiä paskoja, jotka vain kuvittelette olevanne jotain paljon parempaa, koska pysytte nahoissanne.." tyttö kirkaisi ja käänsi sitten selkäsä kahdelle muulle. Hän halusi tappaa, mutta tarvitsi helpon saaliin, kuten tavallisen ihmisen...

Clemens sanoo:” Kyse ei ole siitä Lazariel. En halua että joudut pulaan. Sitä paitsi vaikka olen lääkäri täällä olen myös valvoja. Nimeni on Clemens. Minulla ei ole mitään syytä pitää itseäni parempana, mutta koita pysyä rauhallisena. Don tule mukaani. Mennään minun työ huoneeseeni.”

Mila katsoi tauluun ja sitten luokkaansa. ''Jatkakaa noiden tehtävien kanssa.'' Hän lähti luokasta käytävälle ja otti pienen pillerin laukussaan olevasta purkista, Hän meni Donin viereen ja katsoi tätä ''Syö tämä..'' Hän ojensi pillerin Donille.

Don katsahti Clemensiin. ''Tässä vielä mitään hirveää sattunut.'' Hän vilkaisi Lazarielia ''Tuo pikkulikka vain ei tottele muuta kuin omia rusinan kokoisia aivojaan..'' Hän murahti ja otti Milalta pillerin. Hän söi sen ja alkoi rauhoittua pikkuhiljaa. Hän menisi Clemensin mukana kuitenkin.

Clemens lähtee kohti työhuonettaan ja varmistaa että Don seuraa häntä.

Renesmee kirjoittaa tehtäviä taululta ja katsoo kun opettaja poistuu huoneesta.

Lucian on lähtenyt liikuntalista susi muodossaan hiljaisena ja rauhallisena kohti huonettaan kohti. Lucian kävelee musiikki luokan ohi eikä välitä tyypeistä jotka siellä on paitsi luo pienen katseen Lazarieliin.

Alice saapuu Bladen luokan oven lähelle odottamaan että luokkaan pääsisi.

Don alkaa rauhoittua enemmän hänen seuratessaan Clemensiä. Pilleri ei kuitenkaan saa häntä palautumaan, vain enemmän järkeä murhanhimon tilalle.

Mila palaa luokkaansa ja vilkaisee Luciania. Hän muistaa Lucianin olleen poissa ja tekaisee äkkiä pienen sadepilven tämän yläpuolelle ennen kuin menee takaisin luokkaan. Hän sulkee oven perässään.

Dinjin katsahti Milaa tämän mennessä ja tämän tullessa, hän piirteli jälleen lehtiöönsä, koska oli saanut tehtävänsä tehtyä jo aikaa sitten. Hän piirsi Donin susihahmoa mustalla ja ruskealla.